Sivut

lauantai 22. tammikuuta 2011

Valmista

Baskeri ylä-
Dodiin, tällainen tuli tehtailtua. Olen sairastellut pari päivää ja kudoin Suuren Käsityölehden 1/2011 ohjeella neulebaskerin Nalle-langan sävystä 569. Sävy on tuolla Novitan sivuilla aika lailla tummempi kuin luonnossa. Oikeasti kyseessä on sellainen murrettu vadelmanpunainen. Edustavampia edustuskuvia minusta se päässä tulee ehkä myöhemmin. Nyt olen pärskinyt ja niistänyt melkein viikon, joten kuvien edustavuus ei varmaan ole suuren suuri.

Pään ympärysmitta valmiissa baskerissa oli aika sopiva, mutta varsinainen pipo-osa oli aika hehtaarimallia - tyyliin rastapipo - kun tein sen ensimmäisellä kerralla ohjeen mukaan. Jos tekisin toisen samanlaisen, tekisin varmaan vähemmän lisäyksiä ja lyhyemmän ympärysmitan. Mut pakkohan tuota on käyttää, kun on itse tehty. Muuten olen jälkeen ihan tyytyväinen, vaikken olekaan mitään suurempaa aikoihin kutonut.

ja alapuolelta
Seuraavaksi, jos kärsivällisyys riittää, voisin tehdä samasta lehdestä palmikkoneuleponchon tai Novitan neuletunikan. Tosin en tuollaisella pinkillä langalla vaan jollakin yksinkertaisella tummalla yleisvärillä kuten vaaleanharmaalla tai grafiitinharmaalla.

Ehkä parasta tässä neulehommassa oli se, että onnistuin kerralla. Tuli siistiä jälkeä ja pääsin kutakuinkin tavoiteltuun lopputulokseen. En tehnyt suurempia virheitä ja lopputulos näyttää baskerilta, niinkuin pitikin. No se oli ehkä vähän suuri ja sen takia hassun näköinen, mutta tein kuitenkin ohjeiden mukaan, joten kyseessä ei ole varsinaisesti moka vaan ikävä sattumus, joka on enemmänkin riippuvainen neuleohjeen tekijästä, joka näköjään himoaa tehdä älyttömän suuria neulebaskereita... Juu, ehkä sen voisinkin tehdä eli lähettää vihaisen :D asiakaspalautteen Suureen Käsityö -lehteen ja valittaa, että neulesuunnittelijanne käsitys baskerin koosta on aivan ylimitoitettu ja kukaan normaali-ihminen ei ikinä käyttäisi näin suurta baskeria. Ehkä saan jopa hyvitystä kärsimyksistäni, koska olen kauheella vaivalla neulonut hienon baskerin ja lopputulos ei ollutkaan sellainen kuin toivoin.

Yhtä kaikki, se sopii kuitenkinVÄRIN puolesta ruskean untuvatakkini kanssa ja ei sävy ihan pieleen mene edes puna-valkoruudullisen villakangastakkini kanssa (joka taitaa kyllä vedellä viimeisiään - tykkään takista kovasti, mutta vuori on ihan liestynyt :( ). Mallista en mene sanomaan sen kummempaa. Ihmiset ovat kuitenkin niin kohteliaita, ettei kukaan varmaan sano, että haloo - miks sulla on tollainen hehtaaripipo. Ihmisille, jos näyttää, että on itse tehnyt, niin ovat kuitenkin lähtökohtaisesti ihan ällikällä lyötyjä ja ihastelevat kohteliaasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti